Uratarinat

Hanna Renvall

Assistant Professor, Aalto-yliopisto
Hanna

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkin terveitä ja sairastuneita aivoja toiminnallisen aivokuvantamisen keinoin, jotta pystyisimme terveiden avulla paremmin ymmärtämään sairastuneita ja toisaalta sairastuneiden avulla terveitä aivoja. Olen erityisesti kiinnostunut aivojen kielenkäsittelyyn liittyvistä toiminnoista: Esimerkiksi aivoinfarktipotilailla kielelliset häiriöt alentavat merkittävästi elämänlaatua.

Pyrin yhdistämään käytännön aivokuvantamiseen myös menetelmäkehityksen, jotta mittauksista tulee entistä tarkempia ja hyödyllisempiä. Laskennalliset menetelmät auttavat tulosten tulkitsemisessa varsinkin silloin, kun mittausdatan kerääminen on haastavaa. Olemme esimerkiksi professori Riitta Salmelinin ja professori Sami Kasken kanssa yhteistyössä pystyneet tunnistamaan yksilön vain joitakin sekunteja kestävistä aivomagneettikäyristä (magnetoenkefalografia, MEG), tekoälyä hyödyntäen. Kutsumme tätä aivojen sormenjäljeksi, ja olemme parhaillaan laajentamassa tätä tutkimusta myös erilaisiin potilasaineistoihin.

Yhteistyössä neurologian dosentti Nina Forssin kanssa kehitämme aivovammadiagnostiikkaa pyrkien aivomagneettikäyrien perusteella selvittämään, ketkä aivovammapotilaista tarvitsevat jatkoseurantaa.

Miten sinusta tuli professori tai tutkija?

Näin jo lukioaikana ohjelman Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion aivotutkimuksesta ja innostuin aiheesta valtavasti. Hain ja pääsin opiskelemaan sekä lääketiedettä että lääketieteellistä tekniikkaa, ja vuoden opintojen jälkeen hain professori Riitta Harille kesätöihin.

Koko opintojen ajan minulle oli selvää, että haluan tutkijaksi. Tutkijan työhön kuuluu sekä vastuu että vapaus. Voin tehdä viikon ihan hulluna töitä ja sitten toisessa hetkessä jotain muuta. En halunnut tehdä pelkästään kliinistä työtä.

Väitöskirjani tein Riitta Harin kanssa lukihäiriöstä. Loimme uuden teorian lukihäiriön taustasta ja väittelin aiheesta vuonna 2004. Lukihäiriöteoriamme kanssa oli pitkään hiljaista, mutta sitten siihen on alettu palata tauon jälkeen. Tällä hetkellä se on yksi vahvoista lukihäiriön taustalla olevista teorioista, mikä on ollut innostavaa.

Kohdalleni on osunut oikeita ihmisiä ja asioita. Olen päässyt mukaan hankkeisiin oikealla hetkellä, kun on ollut mahdollista saada aikaan tuloksia ja merkitystä tieteenalalle. Se on auttanut minua myös professuurin saamisessa.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Professuurini on HUSin ja Aallon yhteinen ja merkittävä koko alalle, koska se yhdistää yhden Euroopan suurimmista sairaaloista ja Aallon poikkeuksellisen teknisen osaamisen. Johdan edelleen osana nykyistä työnkuvaani myös HUSin BioMag-laboratoriota, joka tarjoaa MEG-diagnostiikkaa maanlaajuisesti.

Päivystän edelleen usein Haartmanin sairaalassa perjantai-iltaisin. Se on oma maailmansa ja todella kiinnostava paikka. Päivystyksessä saan selville, mikä potilastyössä on tärkeää ja millaisiin kysymyksiin tutkimuksemme tulisi pyrkiä vastaamaan.

Olen aktiivisesti mukana kuoromaailmassa, harrastan supertosissani laulua ja kuoronjohtamista. Olen perustanut Aallon neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen kuoron, ja sitä kautta olen löytänyt tieteelliselläkin tasolla sopivia yhteyksiä. Moni ihminen laitoksellamme on löytänyt siellä toisensa. Olen myös Philomela-kuoron varajohtaja.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tärkeimpänä pidän kykyä innostua omasta ja muiden tutkimuksesta aina vaan uudelleen. Tutkijan ura ei ole helpoin valinta, koska rahoitus on kiven alla eikä julkaiseminen ole helppoa. Vaikka kokee henkisiä iskuja, on hyvä jaksaa innostua yhä uudelleen. Saatankin edelleen hihkaista hienoja MEG-käyriä nähdessäni!

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivon, että isoimmat tieteelliset saavutukset olisivat vielä edessäpäin. On tärkeää päästä siirtämään tietotaitoa HUSin ja Aallon välissä. Aallossa on poikkeuksellinen tekninen osaaminen ja HUSissa taas voidaan kokeilla laitteita potilaskäytössä. Tiivis yhteistyö voi mahdollistaa suuriakin innovaatioita.

Rahoituksen osalta toivon jatkuvuutta; nyt tutkimusryhmässäni on yksi tutkijatohtori ja kaksi tohtorikoulutettavaa.

Mitä terveisiä haluat lähettää uravalintaa pohtivalle nuorelle?

Kannattaa nähdä vaivaa ja tutustua laajasti tarjolla oleviin vaihtoehtoihin: nurkan takana saattaa olla joku harvinaisempi opintopolku tai oppiaine, joka onkin juuri sinun juttusi. Uraa miettiessä kannattaa myös olla itselleen armollinen: usein vasta opiskellessa huomaa, mikä todella itseä kiinnostaa ja mitkä omat vahvuusalueet ovat. Tekniikan ja luonnontieteiden ala on monella tapaa varma valinta. Sen sisältä löytyy valtavasti mielenkiintoisia osa-alueita laivatekniikasta aivotutkimukseen, ja alalta saa erinomaisen peruskoulutuksen sovellettavaksi myös muilla yhteiskunnan aloilla.

Share
URL copied!