Maarit Käpylä, ReSoLVE Centre of Excellence DYNAMO -ryhmä (Aalto-yliopisto)

“Jos teknillinen ala on todellinen kutsumuksesi, naisena miesvaltaisella alalla työskentely on kaikista pienin murheesi, oikeastaan ei murhe lainkaan.”

Maarit Käpylä on opiskellut tähtitiedettä pääaineenaan ja sivuaineinaan tietojenkäsittelytiedettä ja matematiikkaa. ”Päädyin eräänlaiseksi tähtitieteilijän mutantiksi, koska minulle tarjoutui tilaisuus tehdä tähtitieteellisiä sovelluksia niillä työkaluilla, mitä parhaiten osaan. Eli teoria ja koodaaminen”. Kaikki henkilökohtaiset kiinnostuksenkohteet täyttävän opiskelualan valinta oli aikanaan Maaritille helppo.

Kiinnostukset ohjasivat Maaritin uravalintaa myös jatkossa. Juuri ennen valmistumistaan Maarit harkitsi tähtitieteestä luopumista kiinnostavan graduaiheen uupuessa ja yliopiston ulkopuolisen työelämän vetäessä puoleensa. Lopulta kuitenkin kansainvälinen luennoitsija Lapin talvikoulussa herätti Maaritissa suurta innostusta luennoillaan, ja graduaihe löytyi muutaman päivän luentosarjan aikana. ”Valmistumisen jälkeen jätin välittömästi jatko-opintohakemuksen, lopetin kaiken muun kuin tieteilemisen, ja sillä tiellä olen”, Maarit toteaa.

Maaritin päivä alkaa aamulla kukonlaulun aikaan: ”lapset kouluun, itse töihin – kaksi tuntia tehokasta työaikaa ennen kuin muut ryhmän jäsenet tulevat töihin”. Itsenäisiin työtehtäviin kuuluu esimerkiksi tieteellisten artikkelien lukemista ja kirjoittamista, simulaatioiden ajamista supertietokoneissa ja valmistuneiden tulosten analysointia.

Ryhmän kanssa keskustellaan, miten muut edistyvät omissa tehtävissään ja miten työtä jatketaan seuraavaksi. Ryhmänsä johtajana Maaritin vastuulla on myös ryhmiensä juoksevat asiat hallintopuolen kanssa, jotka saavat hänet välillä kiristelemään hampaita ja repimään hiuksia päästään. ”En välttämättä aina siksi, että hallintoihmiset tekevät minut hulluksi sääntöineen ja pyynteineen, mutta myös siksi, että motivaatiopulan takia joudun todellakin pakottamaan itseni tekemään nämäkin tärkeät asiat”, Maarit kuvaa.

Iltapäivällä on aikaa perheelle ja illalla lasten mentyä nukkumaan työt jatkuvat vielä hetken. Tämä helpottaa kansainvälisen yhteistyön tekemistä: ”Minulla on kollaboraattoreita sekä kaukana idässä että lännessä, ja he eivät nuku silloin kuin minä”. Käytännössä tietokoneen ääressä kuluu 8 – 10 tuntia päivässä ja puutumuksen välttämiseksi Maarit pyöräilee tai juoksee työmatkansa. Kiireestä huolimatta työ kiinnostavan aiheen parissa kuitenkin palkitaan: parasta on se, että saa tehdä työtä johon itseltä löytyy roppakaupalla motivaatiota ja taitoja. Erityisen tyytyväinen omassa urassaan Maarit on siihen, ettei ole koskaan jämähtänyt paikalleen tekemään samaa ja vanhaa. Samalla hän kuitenkin toivoo, että olisi ollut rohkeampi nuorempana: ”Olin ujo, hiljainen ja sisäänpäin kääntynyt nuori tyttö, jolla kesti ihan liian kauan aikaa uskaltaa olla oma itsensä – olisinpa pystynyt siihen aikaisemmin”. Tulevaisuudessa Maaritilla on tavoitteena tuottaa lisäarvoa tutkimusaloilleen rajat rikkovan tutkimuksen kautta ja ratkaista ongelmia, jotka perinteisillä lähestymistavoilla näyttävät mahdottomilta.