Heidi Kuusniemi, Tampereen yliopisto
”Tekniikan alalla tarvitaan erilaisia ihmisiä ja näkökulmia, myös luovuutta, yhteistyökykyä ja rohkeutta ajatella asioita uudella tavalla. "
Mitä olet opiskellut ja miten päädyit tähän vaihtoehtoon?
Olen koulutukseltani tietotekniikan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori, ja kasvatustieteiden opintojen kautta minulla on myös opettajan pätevyys. Opiskelin alun perin teknillistä matematiikkaa ja teknillistä fysiikkaa ja myöhemmin tietotekniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa. Lukion jälkeen toiveenani oli saada sekä diplomi-insinöörin tutkinto että opettajan pätevyys, ja ajattelin suuntaavani opettajaksi. Pidin kovasti matematiikasta ja luonnontieteistä ja halusin myös opettaa niitä. Opintojen alettua innostuin kuitenkin tekniikan tarjoamista monista mahdollisuuksista ja mielenkiintoisten ongelmien ratkaisemisesta. Jo toisen opiskeluvuoden jälkeen kiinnostuin tutkijanurasta tutkimusavustajan kesätyöni kautta, kun päädyin tutkimaan satelliittipaikannuksen virheentunnistusta. Ala osoittautui kiehtovaksi yhdistelmäksi radiotekniikkaa, matematiikkaa, ohjelmointia ja avaruusteknologiaa - ja sille tielle jäin.
Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?
Urapolkuni ei ole ollut tarkkaan etukäteen suunniteltu. Diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen jatkoin tutkimuksen parissa ja tein väitöskirjan satelliittipaikannuksesta. Sen jälkeen olen työskennellyt ensin tuotekehityksen parissa yritysmaailmassa ja myöhemmin tutkimus- ja johtotehtävissä sekä tutkimuslaitoksessa että eri yliopistoissa. Nykyisin olen langattomien järjestelmien professori Tampereen yliopistossa ja työskentelen myös yhteisprofessorina Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa. Tutkimukseni on vuosien varrella laajentunut mobiili- ja satelliittipaikannuksesta häiriönkestävään paikannukseen, uusiin satelliittijärjestelmiin ja 6G-teknologioihin sekä laajemmin avaruusteknologiaan ja sen sovelluksiin. Nykyiseen tehtävääni olen siis päätynyt askel kerrallaan tarttumalla kiinnostaviin mahdollisuuksiin ja uusiin teknologioihin.
Mikä on parasta työssäsi?
Parasta on uuden löytäminen ja se, ettei kahta samanlaista työpäivää oikeastaan ole. Tutkimuksessa saa pohtia ongelmia, joihin kukaan ei vielä tiedä vastausta, ja työskennellä erittäin osaavien ja inspiroivien ihmisten kanssa eri puolilla maailmaa. Erityisen innostavaa minusta on se, että oma tutkimusalani liittyy tällä hetkellä suuriin yhteiskunnallisiin ja teknologisiin kysymyksiin. Luotettava paikannus ja tarkka aika ovat välttämättömiä esimerkiksi liikenteelle, tietoliikenteelle ja monille yhteiskunnan kriittisille järjestelmille. Samalla avaruusteknologian merkitys kasvaa nopeasti. On hienoa päästä tutkimaan ja kehittämään teknologioita, joita saatetaan käyttää tulevaisuudessa aivan uusilla tavoilla.
Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia ja tärkeimpiä oppeja?
Suurimpia kohokohtia ovat olleet hetket, jolloin olen huomannut, että omalla tutkimuksella ja työllä voi todella olla vaikutusta - tieteeseen, uusiin teknologioihin, opiskelijoihin ja joskus myös laajemmin yhteiskuntaan. Olen saanut johtaa hienoja tutkimusryhmiä ja hankkeita, rakentaa kansainvälistä yhteistyötä ja työskennellä eri puolilla maailmaa, muun muassa Kanadassa ja Kaliforniassa. Yksi tärkeimmistä opeistani on, ettei kaikkea tarvitse suunnitella etukäteen. Monet urani kiinnostavimmista asioista ovat syntyneet mahdollisuuksista, joita en olisi osannut ennustaa. Kannattaa olla utelias, uskaltaa kokeilla uusia asioita, tehdä ennakkoluulottomasti yhteistyötä ja joskus myös lähteä mukaan johonkin, vaikka ei vielä tietäisi tarkalleen, mihin se johtaa.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Haluan olla mukana kehittämässä tulevaisuuden paikannus- ja avaruusteknologioita ja erityisesti ratkaisuja, jotka tekevät yhteiskunnasta teknologisesti kestävämmän ja turvallisemman. Tutkimuksessani minua kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti se, miten satelliitteja, maanpäällisiä langattomia verkkoja ja erilaisia sensoreita voidaan yhdistää niin, että paikannus toimii luotettavasti myös silloin, kun GPS tai muut satelliittipaikannusjärjestelmät häiriintyvät. Samalla haluan olla rakentamassa Tampereelle ja Suomeen entistä vahvempaa avaruusalan tutkimusta, koulutusta ja kansainvälistä yhteistyötä - ja innostaa uusia nuoria löytämään alan.
Kenelle tämä on sopiva uravaihtoehto?
Tekniikan ja sen tutkimuksen parissa voi tehdä hyvin monenlaisia asioita, joten yhtä oikeaa ihmistyyppiä ei ole. Ala sopii erityisen hyvin ihmiselle, joka on utelias, pitää ongelmien ratkaisemisesta ja haluaa ymmärtää, miten asiat toimivat. Ei myöskään tarvitse olla lapsesta asti koodannut tai rakentanut härveleitä ollakseen sopiva insinööritieteiden alalle. Tekniikan alalla tarvitaan erilaisia ihmisiä, näkökulmia ja vahvuuksia, myös luovuutta, yhteistyökykyä, viestintätaitoja ja rohkeutta ajatella asioita uudella tavalla.
Mitä terveisiä haluat lähettää uravalintaa pohtivalle nuorelle?
Ei tarvitse hätäillä, jos ei vielä tiedä, mihin ammattiin haluaa suuntautua. Minäkään en lukioikäisenä tiennyt, että tulisin joskus tutkimaan satelliitteja, paikannusta ja avaruusteknologiaa professorina. Kannattaa askel askeleelta valita asioita, jotka tuntuvat kiinnostavilta ja joista haluaa oppia lisää. Ei kannata myöskään rajata itseään pois joltakin alalta vain siksi, ettei ajattele olevansa ”sen tyyppinen ihminen”. Tekniikka tarvitsee monenlaisia osaajia ja tulevaisuudessa on valtavasti alan ammatteja ja teknologioita, joita emme vielä edes tunne.