Meri Lundahl, Teraloop Oy

Mitä olet opiskellut ja miksi?

Opiskelin ensin kanditutkinnon bioinformaatioteknologiaa, koska siinä yhdistyivät aineet mistä tykkäsin lukiossa sekä se, että sisään pääseminen ja opiskelu oli vaikeaa. Nämä molemmat koin tärkeinä sen takia, että en vielä tiennyt mitä halusin tehdä ja halusin varmistaa että tykkäisin opiskelusta plus että olisin sellaisessa paikassa, mikä avaa mahdollisimman paljon muita ovia (tai ei ainakaan sulje niitä). Kandivaiheen jälkeen ajattelin tarkemmin, mistä ihan oikeasti voisin valmistua merkityksellisiin töihin, ja vaihdoin opiskelemaan maisteri- ja tohtorintutkinnon biotuotetekniikkaa, koska ohjelma oli rakennettu tarkoituksena kouluttaa kestävän kehityksen asiantuntijoita hyvällä käytännön osaamisella. Käytännössä halusin korkeakoulutetuksi ammattiaktivistiksi: sellaiseksi, joka ymmärtää todella hyvin maailman tilanteen ja mitä täällä eniten tarvitaan, mutta osaa myös tehdä jotain konkreettista, esim. uusia materiaaleja kestämättömien tilalle. Ja tietysti tahdoin edelleen opiskella itseä kiinnostavia aiheita.

Miten päädyit materiaali-innovaatiovastaavaksi?

Tapasin Teraloopin edustajan Slushissa ja selvisi, että he haluaisivat käyttää tuotteessa samantyyppisiä materiaaleja kuin mitä tutkin omassa väitöskirjassa, mutta heillä ei ollut varaa palkata ketään uutta. Aloin itse kartoittaa mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja, ja teimme yhdessä pari hylättyä hakemusta, kunnes sain KAUTE-säätiöltä Postdocs in Companies -apurahan, jonka avulla pystyin aloittamaan työt materiaali-innovaatiovastaavana. Etenin tästä johtoryhmään reilussa vuodessa, koska alusta asti ajattelin johdonmukaisesti omaa ensimmäistä projektia pidemmälle ja toimin aktiivisesti koko firman kehittämisen eteen.

Mikä on parasta työssäsi?

Se tunne, että minua tarvitaan. Se, että on asioita, mitä kukaan muu ei osaa ja missä itse olen oikeasti hyvä. Plus se, kun saa uppoutua kokeilemaan ja analysoimaan jotain uutta.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia ja tärkeimpiä oppeja?

Sellaiset ihan tavalliset päivät kun keskittyy johonkin pieneen, mutta tärkeään asiaan ja huomaa, ettei ole mitään muuta paikkaa, missä haluaisi mieluummin olla, ja muistaa että elää parhaillaan omaa unelmaansa. Uudestaan ja uudestaan sen oppiminen, että mikä vaan on minulle mahdollista, kun vaan systemaattisesti paneudun siihen.

Mitä odotat tulevaisuudelta? 

Monia uusia ja innostavia käänteitä, sekä isona haaveena sitä, että jonain päivänä pystyisin laskemaan oman kädenjäljen ja huomaamaan esimerkiksi, että minun urani on eliminoinut enemmän päästöjä kuin elämäni on tuottanut.