Mira Hulkkonen
"Jo opinnoissa voi rohkeasti valita itseään kiinnostavia asioita ja yhdistellä niitä luovastikin, minkä seurauksena voi työntekijänä ollakin todella ainutlaatuinen".
Mitä olet opiskellut ja miten päädyit tähän vaihtoehtoon?
Olen opiskellut meteorologiaa Helsingin yliopistossa sekä Sveitsissä Bernin yliopistossa ja Zürichin teknillisessä korkeakoulussa. Ala-asteella luin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksesta ja aihe kiehtoi minua jo silloin kaikessa monimutkaisuudessaan. Halusin saada opinnoista mahdollisimman vahvan luonnontieteellisen pohjan ja oppia ymmärtämään ilmastonmuutosta monipuolisesti. Meteorologiassa yhdistyivät matematiikka, fysiikka ja kemia, joiden lisäksi ilmastonmuutosopinnot sisälsivät myös ympäristöekonomiaa ja ilmastopolitiikkaa. Toisen maisterintutkinnon tein tiedeviestinnästä Oulun yliopistossa, koska viestinnän hallinta on oleellista ilmastokysymysten parissa.
Miten sinusta tuli ilmastonmuutoksen tutkija?
Tein jo opiskeluaikana kesät töitä tutkijana tutkimusryhmässä. Valmistumisen jälkeen halusin nähdä, millaista työtä ilmastonmuutoksen ympärillä tehdään ja pääsin töihin uusiutuvan energian pariin isoon suunnittelu- ja konsultointifirmaan. Olen työskennellyt puhtaamman energian puolesta ympäri maailmaa Thaimaan tapiokapelloilta Lapin umpihankiin. Ajatus väitöskirjasta oli kuitenkin jäänyt itämään mielessäni ja halusin syventyä ilmastonmuutokseen vielä enemmän. Tutkimustyö on aina kiinnostanut minua, mutta haluan tietää myös mitä yliopiston seinien ulkopuolella tapahtuu. Useille kiinnostuksen kohteille on tilaa, eikä ihmisiä tarvitse lokeroida vain yhdenlaisen työn tekijöiksi.
Mikä on parasta työssäsi?
Työn merkityksellisyys on itselleni todella tärkeää. Se, että pystyn omalla työlläni antamaan panokseni ilmastonmuutoksen torjuntaan. Joskus jotain pientä asiaa koodatessa yhteys voi tuntua kaukaiselta, mutta joka päivä muistan työni tärkeyden ja merkityksen, ja se motivoi minua. En voisi kuvitella tekeväni työtä, josta merkityksellisyyden kokemus puuttuisi. Haluan työlläni olla mukana taklaamassa suuria globaaleja haasteita.
Mitkä ovat olleet tähän mennessä urasi kohokohtia ja tärkeimpiä oppeja?
Olin 25-vuotiaana Bangkokissa töissä asiantuntijatehtävissä kouluttamassa paikallisia asiantuntijoita. Kokemus oli silmiä avaava, sillä siellä ikäisteni naisten työtehtävät olivat lähinnä paperin kopioimista toimistolla ja hierarkia oli todella ilmeinen. Sen jälkeen en pidä enää itsestäänselvyytenä sitä, että Suomessa nuori nainen voi olla asiantuntija, jota oikeasti kuunnellaan. Uran kohokohtia on ollut myös se, että olen saanut nähdä ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävien juttujen toteutumista ihan läheltä. Olen esimerkiksi seissyt yli satametrisen tuulivoimalan huipulla tuulipuistossa, jonka suunnittelussa olin mukana.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Haluan jatkaa itselleni merkityksellisten asioiden parissa työskentelyä. Haluan myös pitää työni monipuolisena. Nuorena olin taitoluistelija, joka rakasti matematiikkaa ja kirjoittamista. Aion pitää kiinni tästä monipuolisuudesta ja välttää lokeroitumista. Työelämässä täytyy olla valmius kehittyä ja opiskella läpi uran. Koskaan ei ole valmis, vaan menestyäkseen hyvin täytyy olla halu oppia uutta. Toivoisin myös näkeväni sen päivän, että ilmastonmuutoskriisi on ratkaistu ja voisin tehdä urallani vielä jotain ihan muuta.
Kenelle tämä on sopiva uravaihtoehto?
Kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on olennaista meteorologian ja ilmastonmuutoksen parissa työskentelylle. Kaikki on kuitenkin opittavissa ja tällekin alalle tarvitaan erilaisia ihmisiä. Esimerkiksi uusiutuva energia on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeä asia, mutta maailmaa ei muuteta pelkän teknologian avulla ilman, että tekemässä on todella monenlaisia ihmisiä. Tarvitaan erilaisia tapoja ajatella ja nähdä maailma. Mielestäni halu tehdä töitä tietyn asian eteen on kaikista tärkeintä.
Mitä terveisiä haluat lähettää uravalintaa pohtivalle nuorelle?
Ole rohkea ja luova! Olen itse aina sanonut kyllä haasteille ja heittäytynyt mukaan juttuihin. En keksi yhtään tapausta, missä se ei olisi kannattanut. Jo opinnoissa voi rohkeasti valita itseään kiinnostavia asioita ja yhdistellä niitä luovastikin, minkä seurauksena voi työntekijänä ollakin todella ainutlaatuinen. Töitä hakiessa voi olla luova ja rohkea, eikä omaa koulutustaan kannata ajatella liian kapeasti. Ottaisin oppia Yhdysvalloista, joissa opinnoista haetaan ennemminkin taitoja ajatteluun ja oppimiseen kuin koko uratarinan määrittävää tutkintoa. Omaan osaamiseen luottamalla voi päästä hienoihin seikkailuihin ja luoda häikäisevän uran. Opiskelualan valinta ei sulje ovia tai lukitse tulevaisuuden mahdollisuuksia.